Joensuun yliopiston ainejärjestömme Echon pitkäaikainen cat o' nine tails, hyvä opiskelijatoverini K. Suvanto latoi jokin aika sitten tänne haasteen. Tapanani ei ole moisista perääntyä. Jotain tälläistä siis pitäisi tehdä:

Tehtävänanto: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

Noh, en tiedä miten omituisia nämä nyt ovat, mutta kokeillaan:

1. Kun syön banaanin, niin kuorimisen ja ensimmäisen puraisun välissä minun on aina - aina - ensin napattava banaanin kärki pois. Siis samalla tavalla kuin monet sikarinpolttelijat puraisevat savusauvastaan kärjen irti. En itsekään osaa tarkalleen sanoa, mikä tämän banaanirituaalin takana on. Äärimmäiset heikot muistikuvat lapsivuosistani tuovat aavistuksen siitä, että äitini olisi aikanaan sanonut lukeneensa jostain hyvin epäterveellisestä aineesta, joita banaanin kärkiosa voi sisältää, ja kehoitti miuta aina poistamaan sen ennen syömistä (vahvista tai kiellä tämä jos muistat, Tuikki). Kuulostaa naurettavalta, mutta muutakaan en keksi. Paitsi, että sen pään sylkeminen roskikseen on siistiä.

2. Jos olen lähdössä jonnekin ja kuuntelen musiikkia, niin miun on äärimmäisen vaikea lähteä stereoiden ääreltä ennen kuin kuuluva biisi loppuu. Jäisi keskeneräinen fiilis. Ainakin Jani osannee samaistua tähän. Yksi monista syistä krooniseen myöhästelyyni, pahoittelen.

3. Jos ennen nukkumaan menemistä heitän vaatteita sängyltä minne lie - vaikkapa tuolille - mutten osu ja rievut tippuvat lattialle, en voi nukahtaa ennen kuin olen nostanut vaatteen siihen mihin olin sen alunperin tarkoittanut. Onko kyse sitten siitä, että pelkään alitajuisesti yön aikana sen likaantuvan tai pienten lattiatrollien kätkeytyvän vaatteeseen yön aikana, tiedä häntä.

4. Levyhyllyni on järjestetty aakkosittain oikealta vasemmalle, eikä toisin päin kuten yleensä länsimaisen kirjoitustavan mukaan. Tämän lisäksi sooloartistit menevät hyllyyni etunimensä eivätkä sukunimensä ensimmäisen kirjaimen perusteella. Mikä ihmeen pakkomielle tehdä asioita eri tavalla kuin suurin osa? Pyh.

5. Saan ajoittain mielihyvää iltapäivälehtien/tabloidien repimisestä/polttamisesta/päälle sylkemisestä/etc. Suurta mielihyvää.

Kaipa tämä tulee joskus passattua eteenkin päin. Rairai!